"Tilanne oli vuorilla täysin eri, mitä nyt", Darius kävi napauttamaan hymähtäen, muistaen kyllä kuinka oli typerästi sitä haavaansa piilotellut aikoinaan. Mutta silloin tilanne oli toinen, silloin kukaan ei tietänyt haavasta ja Dariuskaan ei varsinaisesti kipua tuntenut, ennen kuin lämpöä sai ympärilleen. Kaiken lisäksi kenraali oli taistelun jäljiltä sekaisin, lähinnä veljensä kuvajaisen nähtyään... Ja jos totta puhuttiin, ei Darius siitä kerrasta olisi halunnut tämän enempää muistella.
"Et sinä voi mitenkään auttaa minua tämän ruhjeen kanssa - se paranee ajallaan. En edes vuoda verta - kai... korkeintaan pintanaarmuja sen pikkuliskon hyökkäyksestä", Kenraali kertoi nopeasti kumppanilleen, toivoen tuon antavan asian vain olla. Ei Iriadorin hänestä tarvinnut huolehtia, ei nuorempi mitään mustemmalle mahtanut. Se veisi aikansa, että mokoma parantuisi ja ehkä Iriador tiesi keinoja joilla lievittää kosketusarkaa kaulaa, mutta ei tuon tarvinnut hänestä niin huolehtia. Ei Darius tällä kertaa ollut mihinkään kuolemassa. Kai.
Iriadoria auttaessaan kävi Haukansilmä kuuntelemaan nuoremman näkökannan asiaan, pysyen hiljaa omalta osaltaan. Ei hänellä varsinaisesti mitään vastaan väittämistäkään ollut Iriadorin kannalle, mutta ei nuorempi silti sanoillaan saanut Dariusta vielä täysin turvalliselle mielelle Seyrin suhteen. Kyllä Darius ymmärsi sen, että Lorythas ja tuon kaltaiset olivat muodostaneet vankan, negatiivisen kuvan puhdasverisistä, jotka tuppasivat kieltämättä aina väheksymään näitä sekaverisiä äpäriä. Olihan Dariuskin sellainen, ei hän voinut kieltää. Mutta, nyt kun kyseessä oli Seyr, jonka Haukansilmä oli nyt kahdesti pelastanut - kenties kolmesti, jos tämänpäiväinen lasketaan moiseksi tapahtumaksi -, jakanut tuon kanssa intiimimmänkin hetken ja valinnut Lorythasin hengen ennemmin mitä kumppaninsa näkökyvyn... ei Darius voinut muuta kuin tuntea katkeran pistoksen sisällään kun sarvipäinen meni sanomaan Winderin haluavan vain pahaa tuolle. Hän oli tehnyt sarvipäisen vuoksi jo niin paljon, mitä ei kenenkään muun puoliverisen kohdalla olisi edes harkinnut. Mutta, kaiketi Seyr sitten oli oikeutettu mielipiteeseensä. Mitä Darius siihen oli vastaan väittämään, jos sarvipäisestä siltä tuntui.
Darius ei kuitenkaan tätä omaa näkökulmaansa aisaan käynyt tuomaan ilmi. Mitä suotta, mitä se olisi muuttanut ja olihan Iriadorin sanoissa perää. Ei Haukansilmä halunnut alkaa asiasta väittelemään, kenenkään kanssa, joten parempi vain olla hiljaa ja kenties ottaa se syyllisen rooli, jos kaikki siihen kääntyisi. Ei Haukansilmä voinut väittää olleensa täysin viaton, olihan hän sanoillaan ja teoillaan provosoinutkin sarvipäistä siihen pisteeseen, että päälle kävi. Mutta toisaalta, luulisi puoliverisen nyt kykenevän kontrolloimaan itseään ja raivoaan edes sen verran.
"Haluaahan Arankin minut päiviltä, mutta ei ole sitä vielä tehnyt", Darius kävi huomauttamaan kovin vaitonaisesti Iriadorin kysellessä, miksei Lorythas ollut heitä jo listinyt. Korkeahaltian kysymyksessä oli hyvä pointti ja sinällään oli aivan turhaa vetää Arania tähän keskusteluun, Haltiakuninkaalla kun oli omat syynsä olla tappamatta nenille hyppinyttä eliittiä. Aran menettäisi liikaa jos Dariuksen tappaisi, sen Haukansilmä itsekin tiesi. Sitä hän ei tiennyt, että siniverinen oli peloissaan siitä, mitä tulisi tapahtumaan kuningattaren ja salaisuuksien suhteen, jos Winder teloitettaisiin.
Mutta siinä missä Aranilla tuntui olevan syy, ei Lorythaksella kai mitään syytä ollut heitä elossa pitää mikäli olisi halunnut haltiat hengiltä. Ellei Lorythas suunnitellut jotain. Darius ei kuitenkaan halunnut uskoa moiseen vaihtoehtoon, ei Lorythas sellaista tekisi heille... eihän?
"En ole vihainen hänelle", Darius huomautti paljuun vettä kaataessaan, tuoden nyt esille sen ettei kenraali tosiaan sarvipäistä vihannut saatikka tuolle varsinaisesti murjottanut,
"Olen vain..." , pettynyt? Surullinen? Yllättynyt? Mitä sitä nyt sanoisi, ehkä parempi pysyä hiljaa, sillä kenraali ei halunnut viedä tätä keskustelua eteenpäin.
"Ei sillä väliä. Alkaa olla valmista, haenko Lorythasin jo tänne?" , Haukansilmä kävi kysymään toivoen Iriadorin antavan äskeisen keskustelun vain olla, samalla kun kenraali nykyiset vedet ämpäristä paljuun kaatoi, joka jo lähellä reunojaan oli.
// BIERUI. Et pääse patosutta pakoon IKINÄ. Sul ois pitäny olla se haulikko kato mukana, niin oisit saanu mossauttaa sitä päin näköä! Nii kato se on niiden pupujen puolustautumis keino. Mää ainaki pelästyin ekan kerran ku kuulin semmotteen pupun kiljuvan jossain takavasemmalla et mikä suotanan creepperi sieltä nyt niskaan tulee. Mutanttirusakoita eli Jacka armeija? No meno on todellakin tämä (D Sitten meno muuttuu
täksi. SHIASURPRISE! Mun suosikki tos videos on
tää jätkä ku se vetää niin tunteella siinä 1:42. KAHVET JOIN nyt vois korkkaa kohta kalajot //