Kirjoittaja Wolga » 20 Huhti 2016, 10:08
”Siksi juuri palvelija, eläimen voisi vaikka orjuuttaa mutta ihmistä ei”, hymähti. Eihän hän todellisuudessa orjuuttaisi ketään, hän uskoi palveluksiin. Tai työhön ja siitä saatuun palkkaan – mutta minkä hän sille saattoi, että monet oli ohjailtavissa tekemään työ vain hänen tapaamistaan vastaan. Thea epäili, että tämä hukkamies ei olisi ihan niin vietävissä. Eihän toinen tainnut edes oikein niellä hänen köyhyyttäänkään, ainakin seuraavia sanoja siivittävä virnistys kieli hienoista epäuskoa. ”Ei raiskaajat ja murhamiehet useinkaan valitse uhrejaan sen perusteella oletko köyhä vai rikas. Monelle riittää, että on tunnistettavissa naiseksi”, hymähti, ihan kuin tämmöinen asia olisi toisen pitänyt ymmärtää. Toki aatelisen oli vielä hieman turvattomampaa samoilla metsissä kuin köyhän, kyllähän raha myös tuntui houkuttavan kaikenlaisia laitapuolen kulkijoita. Ja sieltähän se tosiaan tuli, mitä nainen oli odottanutkin, kysely moisen palvelun hyödyistä. Olikohan toinen tosissaan, vai vedättikö vain? Sitä Thea ei tiennyt, mutta olisi hyvin yllättynyt jos Fergus suostuisi hänen puolivakavissaan ilmaan heitettyyn ehdotukseen näin helposti. Hänen oli täytynyt tehdä vaikutus tuohon puoli-ihmiseen.
”No, minulla ei ole rahaa… Mutta ehkä jotain muuta mitä haluat?”, jätti kysymyksen ilmaan leijumaan, toivoen saavansa toiselta vastauksen siihen, miksi oli alunperinkään muuttanut omaa reittiään hänen vuokseen. Eihän Thea voinut kuin arvailla ja nekin arvailut olivat menneet puihin, kun oli kuin olikin päässyt ehjin nahoin kotiin. ”Ja älä aliarvioi narreja, ihmiset ja ihmisenkaltaiset tarvitsevat huvituksia, että mieli pysyy virkeänä”, virnisteli ja kallisti päätään kohti oikeaa olkaansa. ”Ja en tietenkään alastonta miestä, pois se minusta, alusvaatteisillaan tietenkin”, neito lausui kuin olisi aivan perinjuurin järkyttynyt miehen huomautuksesta, eihän hän nyt alastomia miehiä. Hyi olkoon. Tai jotain. ”Kuinka riettaana minua oikein pidät?”, pyrki hakemaan loukkaantunutta olemusta, mutta ei voinut peittää huvittuneisuuttaan ja mieltymystään tähän sanailuun.