It's shiny //Aksu


Linnasta löytyy käytävää jos toistakin, jolla vaellella päänsä pyörryksiin. Linnasta löytyy myös lumottuja salakäytäviä, jotka ovat erittäin vaikeita löytää tai sitten täysin mahdottomia avata ilman loitsuja. Käytäviä valaisee pimeällä hiljalleen edes takaisin lipuvat sinivalkeaa valoa kajastavat, lumotut valopallot. Käytävät ovat myös melko autioita ja maltillisesti sisustettuja.

Valvoja: Crimson

Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Tammi 29, 2017 5:10

Re: It's shiny //Aksu

Ei siniverinen nähnyt syytä vastata Nessan mutinoihin mitenkään, muuten kuin pienesti naurahtaen. Välillä oli parempi tyytyä Nessan näkökulmaan asiasta, kuin lähteä kädestä pitäen selittelemään sanojen tai asioiden tarkoitusta ja merkitystä. Sen Aran oli oppinut ja sitä pysyi huomattavasti iloisemmalla tuulella, jos väkisin ei yrittänyt toiselle selitellä niitä näitä. Olihan sekin tietysti toisinaan mukavaan ja haastavaa ajanvietettä. Vähän kuin olisi yrittänyt opettaa koiranpentua istumaan ja antamaan tassua. Mutta sellainen pitkäjänteinen keskittyminen ei ollut oikein Aranin bravuuri.
"Tuskin Nessa sentään nukkuessaan kuolee", kuningas tuumi toisen toteamukseen, koittaen Nessaa nyt hieman rauhoitella. Tosin eihän hän sitä voinut taata, ties vaikka Nessa kuolisikin nukkuessaan joskus. Ei hän edes tiennyt kuinka kauan moiset muodonmuuttajat yleensä elivät ja kuolivatko nuo edes vanhuuteen...

"Niin kuin sinä leikit hiirillä", toistettiin punatukan perässä, "Mutta ei, en ajatellut sitä syödä. Moinen liha ei kuulu ruokavaliooni – eikä kyllä haltioiden yleensäkään", vaikka saattoihan sitä jossain päin ollakin haltia, joka kannibalismia harrasti, mutta siitä Aran ei jaksanut alkaa Nessan kanssa keskustelemaan. Menisi taas liian hankalaksi, selittää nyt toiselle kuinka jotkut söivät omia lajitovereitaan syystä tai toisesta. Sitä paitsi moinen aihe oli turhan etova siniveriselle muutenkin.
Aran ei voinut kuin virnistää pienesti, Nessan ilmoittaessa, ettei köyhäksi halunnut tekeytyä. Se virne levisi entisestään, punapään matkien äänellä sanoja, joita oli kuullut toisten suusta. Kyllähän ne sanat ja aatteet moisten sanojen takana olivat tuttuja siniveriselle, eikä hän voinut väittää etteikö itse olisi ollut osin moisen kannallakin. Mutta siitähän ei kannattanut ääneen puhua yleisillä paikoilla, kun oli pidettävä yllä koko kansan rakastaman kuninkaan roolia.

"Nessan ei tarvitse leikkiä köyhää, jos hän ei halua", Aran nyökkäsikin Nessan toiveille, "Saanet luusi tässä muutaman päivän sisään. Jos ne eivät miellytä, käsketään sotilaiden hakea toinen uhri Nessalle. Mutta Nessa ei kuitenkaan rupea turhan nirsoksi, eihän?".
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti To Helmi 02, 2017 1:36

Re: It's shiny //Aksu

Nessa oli ollut oikeassa siitä, että haltiat ja ihmiset hukkasivat hyvää lihaa haudatessaan luita. "Mh.. Tiedän. Tosin, aika moni eläin syö omiaan, koska ruoka on tärkeää. En minä kuitenkaan täällä syö, koska sitten voisin joutua pulaan. Enkä oikein halua olla pulassa. On paljon helpompaa vain olla, kuin ei olisi ikinä maistanut", muodonmuuttaja totesi ja huiskautti hiuksiaan hieman pois kasvoiltaan. Moni varmasti unohti, että Nessa todella söi sen kaiken, mikä luiden ympärillä oli. Siksi olikin toisinaan hankalaa osoittaa, että henkilö oli kuollut ja tilalla oli olento. Ruumishan oli hyvin oleellinen osa kuolemaa. Nessa ei nähnyt mitään järkeä jättää hyvää ravintoa jälkeensä. Hänen muuttumisensakin oli helpompaa kylläisenä. Hän jätti kuninkaan linnassa ruumiit rauhaan, jollei saanut lupaa. Tosin hän tiesi monen maun, koska käsien lipaiseminen oli helppoa. Ei Nessa sitä kuitenkaan tehnyt suunnitellakseen lounasta, hän vain piti siitä.

Kuullessaan, että hänen ei tarvitsisi joutua potkittavaksi, Nessa hymyili. "Hyvä", tuo totesi ja kuunteli tarkasti koska saisi luut. "En, kunhan niistä ei puutu paljoa. Lisäksi, jos pitää olla tarkasti samanlainen, minun pitää nähdä kasvot. Lisäksi, jos luissa on tauti, minä haluan ekstrapaljon namuja", muodonmuuttaja totesi hymyillen kuninkaalleen. Hän tarttui hetkeksi Aranin käteen ja hymyili: "Olen hyvä vakooja ja lupaan olla inhimillinen sen aikaa. Sitten saanhan olla käärme tai vaikka kissa? Saanko sitten olla sylissä?" Nessa halusi kovasti tulla kosketetuksi ja jostain syystä kissan mahan hierominen oli paljon hyväksytympää kuin haltian. Tottakai hän mahtui myös paremmin syliin kissana.

Varmistettuaan työnsä ja seuraavat luunsa Nessa vaihtoi aihetta jälleen lennossa. "Haluaako Aran nähdä jotain suloista? Minä löysin ne yhtenä päivänä ja toin talliin. Ne ovat ihan pikkuruisia", muodonmuuttaja kysyi ja värähti mielihyvästä. "Ne tuntuvat hyviltä paljasta ihoa vasten ja nukkuvat mielellään siinä", Nessa taputti mahaansa hymyillen pienesti. Hän piti eläimistä, koska niillä oli hyvät luut ja jotkut antoivat koskeakkin ilman suurempia sähinöitä. Ne eivät myöskään varsinaisesti tunnistaneet petoa Nessassa, sillä tuo oli niin harvinainen, ettei eläimillä ollut hajuakaan vaarasta. Koska Nessa piti löydöstään, hän halusi jakaa sen Aranin kanssa. Kuningas kun oli hänen lempi haltiansa linnassa. Tuo osasi rapsuttaa juuri oikeasta kohtaa ja antoi ehdottomasti parhaat namit.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Su Helmi 05, 2017 7:04

Re: It's shiny //Aksu

"Pulassa ei ole kiva olla, ei", Haltia vain nyökkäili Nessan toteamuksille. Sehän tästä puuttuisikin, että muodonmuuttaja lähtisi oikeasti syömään jotakuta hovin jäsentä. Siinä tilanteessa Aranilta odotettaisiin Nessan rankaisemista – tai peräti teloittamista... – ja jos totta puhuttiin, Aran ei halunnut joutua siihen tilanteeseen. Nessaa oli paljon helpompi kontrolloida, kun tuon kanssa oli sujut ja lahjoi pientä pirua. Jos välit tulehtuisivat ja Aran joutuisi rankaisemaan Nessaa, ei haltia ollut varma saisiko enää lahjottua muodonmuuttajaa puolelleen. Kyllähän hänellä siihenkin keinonsa olivat, mutta Nessa osasi olla niin arvaamaton välillä, ettei mokoman toimia osannut ennakoida.

"Saat kyllä namuja enemmän kuin uskallat haaveilla, jos luut ovat tautiset", Aran naurahti punapäiselle, ymmärtäen kyllä, että toista piti palkita mikäli tuolle nyt huonot luut tuotiin, mutta Nessa lähtisi silti toimittamaan tehtäväänsä. Toivoa sopi, että sotilaat osasivat hommansa – parasta tietenkin olisi, jos nuo toisivat uhrin elävänä perille ja Nessa saisi nähdä ja kuulla uhrin, ennen kuin tuo tapettiin. Siten muodonmuuttaja saisi varmasti kaiken prikulleen, eikä kukaan osaisi edes epäillä henkilönvaihdosta...
"Pääset syliin ja saat namuja, kun palaat ja olet suorittanut tehtävän. Saat itse valita, mikä eläin haluat olla – tosin tiedäthän, etten sinua silittele jos hirveän limainen ja sottainen otus haluat olla", Monarkki vakuutteli Nessalle, muistuttaen, ettei tuohon ollut koskemassa jos muodonmuuttaja ukkoetanaksi tai rupikonnaksi halusi muuttua.

Yllättäen, tuttuun tapaansa, Nessa kävi vaihtamaan puheenaihetta, kysellen halusiko Aran nähdä jotain söpöä. Hymyillen, kulmaansa kohottaen monarkki vilkaisi muodonmuuttajaan, joka kertoi tuoneensa jotain talliin, löydettyään "ne" yhtenä päivänä.
"Totta kai haluan nähdä", Siniverinen aloitti, "Varsinkin jos Nessa itse on jotain talleille tuonut. Mennään yhdessä katsomaan, saat näyttää suloiset pikkuruisesi", hän jatkoi, askeleen käyden siinä samassa suuntautumaan kohden hovin suuria talleja. Tietenkin se vähän huolestutti, mitä Nessa nyt oli löytänyt ja tallipoikien riesaksi paikalle raahannut, mutta vielä Aran ei ainakaan ollut kuullut mitään valituksia tallin suunnilta, joten ehkä Nessan löydös ei ollutkaan mitään huolestuttavaa..?
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti Su Helmi 19, 2017 9:20

Re: It's shiny //Aksu

Koska Nessan pää ei toiminut, kuten suurimman osan, häntä oli vaikeaa arvioida. Onneksi olento oli varsin suora tunteissaan. Hän kyllä ilmoitti, jos ei pitänyt jostain henkilöstä ja oli kerrassaan hurja vihollinen. Onneksi hän oli päässyt kuninkaan suosioon ja nautti tällöin tietynlaista suojaa ja tämä vähensi hänen vihaamiensa olentojen määrää paljon. Aran oli tuonut hänen elämäänsä tiettyä turvaa ja Nessa piti siitä enemmän, kuin kukaan saattoi kuvitella. Hänen ei tarvinnut jatkuvasti pelätä ja se itsessään oli vapauttavaa.

Namuset olivat tästä vapaudesta hyvä esimerkki. Nessa myhisi tyytyväisenä lupaukselle ja nyökytti päätään. ”Jos löytyy vielä niitä, missä oli sitä sinulle pahaa maustetta, niin minä voin syödä ne”, Nessa viittasi yhteen huonoon yritykseen myrkyttää kuningas. Nessa oli syönyt sattumalta ne herkut ja tykästynyt samalla myrkkyyn. Olento ei ollut aivan varma kauan niistä herkuista oli, mutta ne tulivat nyt hänen mieleensä. ”Kyllä minä sen tiedän. Minä olen ihan nätti ja pehmeä. Tosin terävät hampaat täytyy olla, jotta saalistaminen on helpompaa. Kissat ovat sitten hienoja eläimiä… Lisäksi kehrääminen on varsin mukavaa”, Nessa totesi ja silitti hetken hihaansa ajatellen kissan turkkia. Hän piti kissoista paljon, sillä ne olivat itsenäisiä saalistajia ja saivat ihmiset polvilleen ja paljon silityksiä.


Aran halusi nähdä pikkuruiset! Nessa hypähti pienesti ja tarttui monarkin käteen. ”Sinä saat myös laittaa ne paidan alle. Ne pitävät siitä”, Nessa lupasi ja lähti kohti talleja. Hän kiiruhti suorastaan! ”Minä en haistanut enää emoa. Se oli ollut aika kauan poissa ja yksi oli jo kuollut, jotenka otin ne mukaan", Nessa totesi matkalla ja pian solahti talleihin. Hän kipitti ohi tallipoikien, kohti hieman syrjäisempää sekä vähemmän käytettyä aluetta. Hän ei halunnut pienten vahingossa jäävän kavioiden alle! Lopulta hän pysähtyi yhden karsinan kohdalla ja kurkisti sisään hyristen. Nessa piti sitä ääntä koettaessaan rauhoittaa jotakin tai kun joku oli vihainen, eikä olennolla ollut aavistustakaan miksi. Hän oli huomannut pentujen pitävän siitä.

Karsinassa oli kolme pientä mäyrää, jotka olivat onnellisena myttynä. Nessa oli tuonut sinne turkiksia sekä muita olennon ”aarteita”. Alue oli selkeästi siisti ja hän katsoi kuningasta todeten: ”Yksi kiltti tallityttö auttaa minua. Hän on kiva. Hän saa maitoa kennelistä ja vuohelta. Minä metsästän niille hyönteisiä ja marjoja”. Nessa avasi karsinan oven ja antoi Aranin mennä ensin ja luikahti sitten perään. Hän otti pennut varovasti syliinsä ja sitten näytti kuninkaalle pennut vuoron perään. Ensimmäinen oli poika ja kaksi muuta tyttöä, he arvelivat niiden olevan korkeintaan muutaman kuukauden ikäisiä, sillä ne olivat olleet pesän ulkopuolella. ”Haluatko ne kaikki syliin?” Nessa tiedusteli kohteliaasti ja hyrisi pennulle, joka tuntui olevan vähän hötkyilevällä päällä.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Maalis 14, 2017 6:22

Re: It's shiny //Aksu

Kuningas virnisti pienesti naurahduksen kera, Nessan ilmoittautuessa vapaaehtoiseksi syömään myrkytettyjä herkkuja. Kai sekin oli onni onnettomuudessa, että se oli ollut juurikin Nessa, joka myrkyn oli niellyt, tuo kun ei mokomasta ollut moksiskaan.
"Saat aivan vapaasti syödä kaikki pahasti maustetut ja muutenkin vierailta tulleet namuset", Aran hymähtikin asiaan ohimennen. Ei hän ollut pitkään aikaan syönyt mitään, mitä oli saanut lahjaksi hovin ulkopuolisilta tahoilta. Vainoharhaisuuttaan monarkki ei enää osannut luottaa muuta kuin harvaan tahoon. Mutta eihän se päällepäin näkynyt, Aran osasi pitää yllä sen ystävällisen kulissinsa.

Iloisena Nessa kävi tarttumaan siniverisen käteen ja lähti johdattamaan haltiaa kohden talleja. Hymähdellen Aran kuunteli muodonmuuttajan selostukset siitä, kuinka ei enää otusten emoa ollut haistanut ja yksi niistä oli ehtinyt jo kuollakin, ennen kuin Nessa oli ne itselleen ominut. Mistä ikinä tuo puhuikaan, kaiketi se selviäisi kohta – tuskin kyseessä oli mitään kovin suurta elikkoa, johan tallimestari olisi siitä Aranille valittanut muodonmuuttajan metkuista. Yleensä jos Nessa jotain teki, kerrottiin siitä suoraa Aranille, eikä kenellekään välikädelle. Harvinaistahan se oli, mutta Aran mielellään hoiti Nessaa koskevat asiat itse...

Talleille saavuttaessa Nessa otti suunnaksi syrjäisen karsinan, josta löytyi sitten nämä mystiset otukset. Mäyränpoikia, joille muodonmuuttaja oli näemmä järjestänyt kunnon pesän ja tuonut aarteitaankin mokomille. Sääli, ettei kyseessä ollut mitään erikoisempaa ja hyödyllisempää, Mäyristä saisi korkeintaan hyvät turkikset nyljettyä. Ehkä Aran oli hieman pettynyt tähän löytöön, mutta ei antanut sen pettymyksensä saatikka epäkiinnostuksensa näkyä päällepäin. Sen sijaan hän kyykistyi Nessan vierelle tuon nostellessa poikasia näytille.
"Enpä taida uskaltaa ottaa niitä syliin", Aran hymisi punatukalle, seuraillen kuinka Nessa pennuille hyrisi, "Ties vaikka pudottaisin ne vahingossa", todellisuudessa Aran ei vain halunnut koskea niihin. Ties mitä tauteja kantoivat, siniverisellä ei ollut varaa hankkia yhtään enempää tautia tai muuta tartuntaa niskaansa.
"Mitä meinaat tehdä niille?", Nopeasti haltia lähti tiedustelemaan Nessalta, "Ne kasvavat nopeasti ja pian tämä tila ei enää riitä niille... Mitä sitten suunnittelit?".
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti Ke Huhti 12, 2017 9:55

Re: It's shiny //Aksu

Muodonmuuttaja oli selkeästi ilahtunut Aranin kiinnostuksesta ja ylpeä löydöstään. Nessa piti pennuista, sillä ne leikkivät hänen kanssaan joskus. Haltia lapset olivat tosin välillä liian helppoja ja vanhemmat vierastivat häntä leikkitoverina. Niimpä pentujen kanssa telmiminen oli Nessalle tärkeää puuhaa. "Et sinä pudottaisi. Sinä olet hyvä pitämään sylissä", Nessa vakuutti kiehnauttaen päätään hellästi kuninkaan käsivartta vasten. Olento ei kuitenkaan pakottanut vaan piteli pentuja omassaan.

Ihmisten ja haltioiden tapa suunnitella pitkälle ajalle oli toisinaan Nessasta hyvin turhauttavaa. Hän tuhahti paljon puhuvasti ja katsoi Arania kuin tuo kyselisi täysin idioottimaisia kysymyksiä. Nessa kuitenkin pohti asiaa hetken ja hajamielisesti antoi pentujen leikkiä sormillaan. "Tyttö sanoi, että mäyrät eivät ole kovin hyödyllisiä haltioille", Nessa totesi: "jotenka minä opetan ne pärjäämään omillaan. Niin kuin niiden emo". Sitten olennon silmät levisivät kun hän tajusi... "Mutta, se piti aloittaa pian. En minä voi, koska minun pitää vakoilla ja kukaan muu ei voi myöskään", Nessa päästi hyvin stressaantuneen äännähdyksen ja nosteli pentuja takaisin syliinsä. Hän oli kiintynyt niihin, mutta ei ikinä jättäisi Aranin antamaa tehtävää tekemättä. Kuninkaan ei tarvinnut ikinä pelätä sitä. Namunen saisi Nessan vain hetkeksi harhautettua.

"Minä en haluaisi tappaa niitä. Ne ovat vielä niin pieniä ja ei niiden luilla tee mitään. Liian hauraat", Nessa huokaisi ja roikotti päätään. "Luuletko... Luuletko, että joku haluaisi ne lemmikiksi? Ne voivat olla kuin vahtikoiria? Nämä ovat melko äkäisiä kyllä isoina ja kun se tulee päälle...", olento uteli ja silitti lempi pentunsa päätä. "Ne ovat niin pehmeitäkin", hän hyrisi surullisena.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Huhti 28, 2017 1:39

Re: It's shiny //Aksu

Siniverinen nosti toisen kätensä nopeasti silittämään muutaman kerran Nessan päätä, kun muodonmuuttaja hänen käsivarteensa kiehnäsi. Joidenkin mielestä oli outoa, kuinka Aran kohteli ja kosketteli Nessaa kuin eläintä, mutta Aran ei nähnyt siinä mitään outoa. Loppujen lopuksi Nessa oli eläin, tai ainakin eläimellinen elämänmuoto haltian silmissä. Osasihan tuo puhua ja ajatella jotenkuten inhimillisesti, mutta kyllä muodonmuuttaja enemmän muistutti eläintä jos Aranilta kysyttiin.
Sinällään ei tullut yllätyksenä, ettei Nessa välittänyt miettiä pentujen tulevaa. Kuulemma muodonmuuttaja aikoi kasvattaa ja opettaa pennut pärjäämään omillaan, kuten niiden emokin olisi tehnyt. Mutta, tähän suunnitelmaan tuli mutka, kun Nessa hoksasi, että hänen pitäisi lähteä saamalleen tehtävälle, eikä aikaa jäisi mäyränpoikasten hoitamiseen. Punatukka vaikutti suorastaan hätääntyneeltä tämän hoksauksen myötä, saaden Aranin mutristamaan huuliaan pienesti. Tietenkään hän ei aikonut auttaa pentujen kasvattamisessa, mutta ei sitä ääneen mainittu, eikä Nessa onneksi sitä ehdottanutkaan.

"Enpä tiedä... Mäyrät eivät välttämättä ole kovin hyviä lemmikkejä", Aran tuumi Nessan kyselyihin, "Mutta kaiketi niille jonkinlainen koti löytyisi. Ehkä voisit kysellä ystävättäreltäsi, tietäisikö hän jotain käyttötarkoitusta mäyrälle lemmikkinä ja löytäisikö hän kenties jonkun, joka niistä voisi pitää huolen. Minun piireistäni tuskin löytyy sopivia ehdokkaita".
"Kenties joku metsässä asustava saattaisi pitää mäyristä lemmikkinä"
, siniverinen vielä tuumi, koittaen edes jonkinlaista ratkaisua kehitellä. Eihän hän tietenkään halunnut pahoittaa Nessan mieltä ja näyttää sitä, kuinka ei oikeasti välittänyt tippaakaan mitä poikasille kävisi. Kunhan hänen ei vain tarvinnut jäädä vastuuseen niistä, niin hyvä!
"Mutta pitää katsoa, etteivät pennut joudu jollekulle, joka niistä haluaisi tehdä turkiksia, vai mitä?"
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti La Huhti 29, 2017 12:55

Re: It's shiny //Aksu

Jos joku olisi sanonut Nessaa ihmiseksi tai haltiaksi, hän olisi hyvin nopeasti korjannut virheen. Hän janosi myös syvästi kosketusta ja Aranin lähestymistapa oli oikea. Se piti Nessan tyytyväisenä ja halukkaana miellyttämään.

Kun Nessa joutui kohtaamaan todellisuuden, jossa hän joutuisi jättämään pennut, olento ei ollut mielissään. Hän kuunteli kuningasta pääkallellaan ja luottavainen katse silmissään. Aran auttaisi häntä, siitä olento oli varma. ”Niin… Tyttö on mukava. Ehkä mäyrä olisi hyvä puolustaja. Jos se olisi, niin ehkä yksi voisi puolustaa sinua. Sitten kun Nessa on poissa voisit leikkiä sen kanssa”, Nessa ehdotti ja nuuhki pennun turkkia. Se tuoksui terveeltä mäyrältä ja selviäisi varmasti aikuisuuteen, jos siitä huolehdittaisiin. ”Minä tiedän muutamia, mutta monella on jokin koira. Mäyrät ja koirat eivät oikein pidä toisistaan”, muodonmuuttaja totesi hajamielisesti asiaa pohtien. 



Turkikset saivat Nessan näyttämään omia hampaitaan puolustuksena pennuille. Hän piti kyllä turkiksista, mutta ei oikeastaan ajatellut asiaa sen suuremmin. Ne olivat jo kuolleita asioita. Tosin Nessa oli joskus nyljetty ja se sattui paljon. Ajatus sai olennon välittömästi heräämään ja puolustautumaan. ”EI”, tulikin hyvin kovaa ja selkeästi. Nessa hätkähti sitten ja hieman pystyyn noussut hiuskuontalo laskeutui. ”Anteeksi, Nessa tietää, että Aran ei tekisi niin. Se sattuu”, olento silitteli hieman hätääntyneitä pentuja. ”Minä haluan niiden kasvavan oikein vanhoiksi. Niin kuin minä”, hän totesi ja katsoi kuningasta hetken, mutta pian pennut veivät huomion. ”Minä kysyn tytöltä”, olento lupasi ja keinutti itseään pienesti.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Ti Heinä 11, 2017 5:11

Re: It's shiny //Aksu

Nessan ehdotellessa yhtä mäyrää Aranille puolustajaksi, hymähti kuningas vain pienesti. Ei hänellä ollut käyttöä mäyrälle, varsinkaan sellaisissa tehtävissä. Jos hän mäyrän ottaisi, olisi se korkeintaan vain lemmikki mitä esitellä muille. "Minäpä omistan tällaisenkin" - asenteella. Olihan siinäkin ideaa, mutta silti, mäyrä kuulosti niin kovin... tavalliselta Aranin makuun. Hän halusi uniikkeja eläimiä, olentoja, otuksia. Vähän niin kuin Nessa. Nessan kaltaista kenelläkään muulla ei ollutkaan!
"Harmillisesti eivät", haltia hymähti pienesti Nessan huomauttaessa, etteivät koirat ja mäyrät tulleet toimeen keskenään. Kai sekin oli vain totuttelu kysymys, mutta harvalla oli aikaa saatikka intoa lähteä totuttamaan jo hyväksi todettua, koulutettua koiraansa mäyrään vain sen takia, että mäyrä tarvitsisi kodin.

Nessan reaktio nylkemiseen sai Aranin kohottamaan kulmiaan pienesti, haltian seuraillen muodonmuuttajan temperamenttista mielipidettä asiaan. Mutta Nessalla oli syynsä moiseen reaktioon, haltian hymähtäen jokseenkin pahoittelevaan sävyyn muodonmuuttajan puheille. Elävältä nylkeminen oli jotain, mitä Aran – tuskin kukaan – halusi kokea.
"En tietenkään tekisi", Eihän siniverinen ketään nylkisi. Mutta hänen käskystään kyllä joku sen tekisi, mutta sitähän ei Nessalle tarvinnut kertoa. Hetken kuningas katseli mitäänsanomaton ilme kasvoillaan punapäistä, joka itseään siinä vierellä keinutteli, kunnes haltia lopulta huokaisi pienesti.
"Yhden voin pitää", Aran aloitti, "Yksi niistä voi jäädä luoksemme hoviin, Nessankin seuraksi, mutta muille on löydettävä toinen koti. Kenties neuvonantaja voi etsiä halukkaita omistajia pikkuisille".
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti Ke Heinä 12, 2017 5:27

Re: It's shiny //Aksu

Aran ei satuttaisi pentuja, Nessa tiesi sen. Olento tosin ei koskaan ajatellut, että Aranin komento oli sama kuin tuon tekeminen. Hän hyvin harvoin yhdisti komennon antajan tekijään ja yleensä Nessa olikin oikea ilkimys pahan viestin tuojalle. Hän oli purrut muutamaakin haltiaa, jos ei pitänyt kuulemastaan komennosta. Sille oli syynsä, miksi Nessaa pidettiin hankalana ja olento oli täysin ansainnut sen nimityksen.

Kun Aran lupasi pitää yhden mäyristä, Nessan ilme kirkastui ja heiluminen loppui kuin seinään. ”Todellako? Voisiko? Oi se olisi hienoa. Ehkä ne voivat sitten joskus nähdä toisiaan, niin kuin haltia ja ihmis perheet?” Nessa ehdotti innoissaan ja hyrisi poikasille. Nessa ajatteli perheiden olevan jotain taivaallista ja tottakai hän halusi poikasten tietävän oman laisiaan. Nessa olisi kovin halunnut tavata jonkun, joka oli niin kuin hänkin. Olento laski pennyt varovaisesti pois sylistään ja sitten luikahti Aranin kylkeen kiinni. Hän tapitti kuningasta silmiin lähes nenätysten ja totesi: ”Sinä saat nimetä sen. Aran on paljon parempi nimissä. Voit miettiä sitä kun minä olen vakoilemassa”. Nessa lipaisi nopeasti kuninkaan poskea kielellään ja hyrisi tyytyväisenä, kiehnäten sitten miestä vasten kaivaten läheisyyttä. Yleensä kun Nessa tunsi olonsa onnelliseksi, hän joko pomppi täysin hillittömästi tai hakeutui kiehnäämään onnen lähteeseen huomion toivossa. ”Saanko minä vielä namusen? Se tekisi tästä päivästä hyvin täydellisen”, Nessa pyysi kuultuaan lupaavaa rapinaa taskusta, johon hän oli osunut kiehnätessään kuninkaan ympärillä. Kukaan tuskin kykeni koko linnassa avaamaan herkun kääröä ilman, että Nessa ilmestyi pian paikalle. Tikkarin vieminen lapselta ei ollut myöskään Nessan mielestä mitenkäään paha ohje. Lapset olivat niin tavattoman hitaita ja ulvoivat vain niin kamalasti, että ääni oli ainoa asia, mikä saattoi estää muodonmuuttajaa.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti To Syys 07, 2017 12:33

Re: It's shiny //Aksu

"Ehkäpä niin. Jos toiset pennut eivät liian kauaksi eksy adoptoitavaksi", Aran hymähti punatukalle, joka niin innoissaan oli hänen lupauksestaan. Menköön nyt tämän kerran, yksi voisi jäädä nurkkiin pyörimään, eiköhän tuollekin hoitaja jostain löytyisi ja kenties jopa jotain käyttötarkoitusta. Hänellä vain ei ollut mitään ideaa, mihin mäyrää voisi käyttää varsinaisesti. Kaipa joku sen keksisi, kenties Nessa oli se, joka viimeistään jotain "työtä" pennulle keksisi.
"Minä lupaan miettiä sille oikein hienon nimen sillä välin. Nimen, jonka se ansaitsee", Kuningas lupaili, äkkiäkös sitä nimen tai toisen elikolle keksisi. Tai jos ei keksisi, niin varmasti joku muu keksisi — Aran kun niin helposti saattoi vastuuta muille siirtää pelkällä kädenheilautuksella. Mutta siitähän ei Nessalle tarvinnut kertoa.

Lipaisu poskelle sai siniverisen hymähtämään, Aranin antaen muodonmuuttajan käydä kiehnäämään vasten itseään. Toinen käsistä nousi silittelemään kepeästi punaisia hiuksia toisen päälaella, siinä missä Nessa jälleen namusten perään haikaili. Siniverinen virnisti pienesti, katsoen hetken ovelankiusoittelevasti punapäätä, aivan kuin ei olisi edes aikeissakaan antaa tuolle mitään.
"No ehkä vielä yhden olet ansainnut. Saat sitten lisää, kun vakoilemasta palaat", Lopulta haltia kuitenkin myöntyi, käyden taskustaan kaivamaan yhden namusen, ojentaen sen Nessalle ja siinä samalla nousi itse viimein jalkeille.
"Kenties Nessan kannattaisi nyt lähteä valmistautumaan tehtäväänsä? Matka on pitkä ja tehtävä tärkeä, lepo ja ruoka varmasti maittavat ennen lähtöä".
Avatar

Porvari
Porvari

Viestit: 623

Liittynyt: Pe Loka 02, 2015 4:35

Viesti Ke Marras 01, 2017 12:30

Re: It's shiny //Aksu

Nessa oli äärinmmäisen tyytyväinen kun kuningas lupasi nimetä pennun. Se saisi taatusti oikein hienon nimen. Aran kun oli niin fiksu, että tuo ei voinut kuin onnistua. "Minä en malta odottaa sen nimiäisiä", Nessa sanoi muistaen jonkun perinteen. Hän tosin ei ollut tietoinen siitä, että olisi täysin sopimatonta pitää sellainen eläimelle. Hänestä nimiäinen kuulosti loistavalta syyltä saada lisää herkkuja. Juhlissa oli aina mukavasti syötävää ja kaikkea muutakin mielenkiintoista. Tosin silloin jotkut haisivat ihan hirveiltä ja Nessa ei saisi kamalasti lähennellä Arania. Niin hänelle ainakin oli aina koetettu opettaa. Joskus hän ei vain malttanut kuunnella ja kävi kerjäämässä edes paijauksen itselleen.

Kuninkaan sormet tuntuivat ihanilta päässä. Olento hurisi ja kurisi sekä kiehnäsi entistä innokkaammin. Hän tapitti kuningasta anoen, kun tuo pohti namusen kohtaloa. "Oi!" Oli Nessan reaktio namuun ja hän kääri sen huolellisesti ulos piilosta. Hän toisinaan söi papereineen kaikkineen, mutta nyt hän halusi vain namun. "Minä menen", Nessa lupasi suu täynnä herkkua. Hän nousi notkeasti ja kiipesi karsinasta ulos ketterästi. "Sanovatko palvelijat sitten, kun pitää lähteä?", olento uteli, sillä hän tuppasi unohtamaan toisinaan ajan kulun. Aika kun oli melko hämärä käsitys kun oli ollut olemassa niin kauan kuin hän.
Avatar

Monarkki

Viestit: 14047

Liittynyt: Pe Marras 23, 2007 2:47

Paikkakunta: Crypt

Viesti Pe Tammi 05, 2018 7:11

Re: It's shiny //Aksu

Nimiäisiä... Kai sellaiset pitäisi pitää elikolle, tai ainakin tekaista mokomat, jos se Nessan piti iloisena. Aran mielellään piti muodonmuuttajan hyvillä mielin, sillä sitä ei koskaan tiennyt kuinka vaikeaksi tuo heittäytyisi jos mielensä pahoittaisi. Onneksi Nessa oli vaatimaton ja helppo miellyttää, joten sinällään tuon iloisena pitäminen ei ollut hankalaa.
Namusensa saatuaan Nessa ilmoitti menevänsä, kysellen perään, että palvelijat varmaan tulisivat ilmoittamaan, kun olisi aika lähteä.

"Kyllä tulevat, Nessa voi siihen asti tehdä mitä ikinä huvittaa – Mutta pysy linnalla, jotta palvelijat löytävät sinut sitten. Tai ilmoita ainakin, jos Nessa meinaa pidemmälle lähteä", Kuningas hymisi muodonmuuttajalle, samalla kun nousi sijoiltaan ja kääntyi ympäri, "Nähdään taas, Nessa. Koita pysyä poissa hankaluuksista", niiden sanojen myötä siniverinen poistui muodonmuuttajansa seurasta, ollen harvinaisen tyytyväinen kehkeytyvään suunnitelmaansa...


// Se taisi olla siinä? 8) KIITÄN SEURASTA JA PAHOITTELEN PITKIÄ VASTAUSVÄLEJÄ T_T //
Edellinen

Paluu Käytävät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group

Designed by ST Software for PTF.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Tämäkin on ilmainen foorumi, jonka tarjoaa munfoorumi.com

Ilmoita asiaton sisältö